Motiiveilla on ratkaiseva merkitys siihen, miten toimimme eri tilanteissa tai toimimmeko ollenkaan – innostaako jokin asia, vai tuntuuko täysin merkityksettömältä. Erityisen hyvin pitää olla motivoitunut, jos jokin tehtävä tulee vaikeaksi tai raskaaksi. Uskonelämässä vastaan tulee myös tällaisia tilanteita – se ei ole aina sitä onnen kukkuloilla tanssimista. Silloin pitää olla oikein motivoitunut, jotta ei antaisi periksi. Sellaisessa tilanteessa motiiveja kysytään. Silloin kysytään, rakentuuko usko hiekalle, vai onko se kalliolle rakennettu.

Joitakin motivoi uskonnollinen hartaus ja kaikenlaiset uskonnolliset menot. Itseäni sellaiset eivät ole koskaan innostaneet. Ennen uskoon tuloani en ollut ollenkaan kiinnostunut mistään uskonnollisesta. Kirkossa istuminen tuntui lähinnä pakkopullalta ja ajan haaskaamiselta. Nykyistä kiinnostustani uskon asioihin ei siis selitä uskonnollisuus. Sitä minussa ei ole vähääkään. Ainoa selitys on se, että Herra vaikutti, niin, kuin hän on sanassaan luvannut vaikuttaa tahtomisen ja tekemisen. Motiivi tuli häneltä yliluonnollisena vaikutuksena.

Se ei kuitenkaan tarkoittanut mitään automaatiota. Minun on myös harjoitettava uskoani ja pyrittävä jatkuvasti pitämään läheinen suhde häneen, jotta hän voi vaikuttaa tahtomista ja tekemistä. Se on molemmin puoleista yhteistyötä. On oltava aktiivinen uskossa, jos haluaa pysyä hyvin motivoituneena. Olen kyllä huomannut senkin. miten motivoitumiseni uskonasioihin on hiipunut, kun olen jättänyt uskonelämän vaalimisen ja keskittynyt liiaksi muihin asioihin.

Herra tutkii sydämet

Motiivina uskon tielle lähtemiselle voi olla vaikkapa köyhyys, sairaudet, vapautuminen alkoholismista tai jokin muu elämän korjaantumiseen liittyvä asia. Uskoon tullessa elämä yleensä korjaantuukin – rahat, jotka ennen menivät päihteisiin ja juhlimiseen, säästyvät, työkyky palautuu ja tapahtuu monia muitakin muutoksia, jotka kohentavat sosiaaliekonomista asemaa. Materialistisilla motiiveilla ei mennä kuitenkaan pitkälle. Into uskonasioihin yleensä hiipuu elleivät motiivit ole oikeat. Kun talot ja tavarat on hankittu ja sosialiekonominen asema kohentunut Kristusta ei enää tarvita.

Motiivimme tutkitaan ja koetellaan, emmekä kestä uskossa, elleivät ne ole oikeanlaiset. Herra tutkii sydämet salatuimpaan saakka, sanoo Raamattu ja kehottaa meitäkin tutkimaan itseämme, jotta kestäisimme koetukset (Jer.17:10)(2 Kor 13:5). Onneksemme voimme  milloin tahansa tutkia motiivejamme ja pyytää Herralta apua niiden muuttamisessa. Meidän on hyvä tutkia motiivejamme ja pyytää tarvittaessa hänen apuaan niiden korjaamisessa. Hänen avullaan voimme tehdä kutsumisemme ja valitsemisemme lujaksi niin, kuin hän kehottaa sanassaan tekemään (2 Piet.1:10,11).