Luottamus Jumalaan on avain, joka avaa hengelliset lukot ja vapauttaa Pyhän Hengen toimimaan. Ilman sitä ei voi odottaa rukousvastauksia, eikä  johdatusta elämäänsä. Jumalan lupaukset eivät toteudu, eikä hän voi johdattaa, ellei opi luottamaan häneen ja siihen mitä hän on ilmoittanut sanassaan. Se on yksi hengellisen maailman lainalaisuuksista, jota ei voi ohittaa edes hartailla rukouksilla ja anomisilla.

Kun olin vielä nuori uskossani Herra puhui voimallisesti yhden profeettansa kautta. Olin juuri asioinut pankissa, kun vastaani tuli mies, jota en tuntenut vielä silloin. Kun olin astumassa pankin ovesta ulos hän pysäytti minut ja ojensi tukon rahaa sanoen: ”Muista aina, kun joudut elämässäsi vaikeuksiin ja tuntuu siltä, että tie on tukossa joka suuntaan, niin silti yksi tie on avoinna ja se on ylöspäin”.

Se oli yksi niistä merkillisistä kohtaamisista, joissa Jumala on opettanut luottamusta häneen. Se auttoi ymmärtämään sen, miten tärkeä olen hänelle ja miten hyvin hän tiesi ja huomioi edeltä tulevat tapahtumat elämässäni. Se mitä tapahtui myöhemmin, vahvisti tuon Vapaakirkon profeetan ennustuksen olleen oikeassa.

Ennuste toteutuu

Miehen ennustus toteutui vuosien päästä. Erään kerran kaikki tiet tukkeutuivat juuri niin, kuin hän oli sanonut. Olin juuri kokenut avioeron pitkäaikaisesta liitosta, vuosia toimineen yritykseni konkurssin, ystäväni olivat kääntäneet selkänsä ja olin muuttanut uudelle paikkakunnalle tuntematta sieltä ketään. En onnistunut saamaan edes työtä, vaikka minulla oli koulutusta. Olin täysin yksin toivottoman tuntuisessa tilanteessa, missä kaikki tiet olivat tukkeutuneet.

Huusin Herran puoleen, mutta mitään vastauksia ei tullut. Tästä huolimatta pidin kiinni Jumalan lupauksista. Muistin myös tuon miehen sanat: ”yksi tie on avoinna ja se on ylöspäin”. Toivoni piti minut hengissä ja se kasvoi päivä päivältä, vaikka vastaukset tulivat vasta monen vuoden päästä.

Rukousvastausten viipyminen koettelee uskoa, mutta, jos siitä pitää kiinni, se myös vahvistaa sitä. Ellei anna periksi ja menetä toivoaan luottamus kasvaa ja vahvistuu.

Vastausten viipymistä ei pidä ajatella merkkinä siitä, että Herra olisi unohtanut tai hylännyt kokonaan, vaan merkkinä siitä, että kasvatus on vielä kesken. Se on merkki siitä, että hän pitää meitä niin arvokkaina, että vaivautuu kasvattamaan meitä.

Huolten kantamisesta

Mikäli haluaa rukouksiinsa vastattavan huolen aiheet pitää jättää syrjään ja suunnata katseensa Kristukseen ja hänen lupauksiinsa (Fil 4:6). Jos huomio on huolenaiheissa, koskaan ei saavuta sitä minkä Herra on luvannut. Silloin voi menettää uskonsakin. Kylväjävertauksessa Jeesus puhui ihmisistä, jotka ottavat sanan vastaan, mutta maailman huolet saavat heidät luopumaan uskostaan.

Jeesus sanoi, ettemme voi lisätä murehtimalla elämäämme hetkenkään vertaa. Päin vastoin, huolten paino on vienyt monia ennenaikaiseen hautaan. Vuorisaarnassaan Jeesus kehotti katselemaan kedon kukkia ja taivaan lintuja ja sitä, kuinka Herra pitää niistä huolen. Samassa hän muistutti siitä, miten olemme Jumalan silmissä paljon arvokkaampia, kuin ne.

Vaikeuksien kautta luottamukseen

Itse olen kokenut todella vaikeita tilanteita elämässäni, mutta koskaan en ole lakannut luottamasta Herraan. Monesti olen joutunut pettymään odotuksissani ja olen kokenut elämässäni useita epäonnistumisiakin. Olen silti pitänyt kiinni luottamuksestani ja nähnyt miten se on vahvistunut.

Vastoinkäymisistä huolimatta olen aina selvinnyt ja jälkikäteen nähnyt, miten vaikeudet ovat kasvattaneet ja ohjanneet elämääni oikeaan suuntaan. Ne ovat toimineet vitsana ja sauvana, joilla hyvä paimen on ohjannut elämääni. 

Mitä vaikeampia nämä tilanteet ovat olleet, sitä vahvemmaksi luottamukseni on kasvanut. Apua ei ole aina tullut nopeasti, mutta ajallaan asiat ovat selvinneet. Nykyään tuntuu siltä, että kestän lähes mitä tahansa ilman, että menetän luottamustani.

Uskon siihen, että meillä kaikilla on oma koulutusohjelmamme, mikä on räätälöity juuri meitä varten. Mitä rankempi se on, sitä merkittävämpi voi olla se tehtävä mikä on varattuna. Mooses joutui lähtemään omaistensa ja kansansa luota pakolaisena erämaahan ja elämään siellä neljäkymmentä pitkää vuotta. Joosefin panivat kaivoon hänen omat veljensä ja myivät orjaksi.

Molemmista tuli myöhemmin tärkeitä Jumalan ihmisiä ja he vaikuttivat merkittävällä tavalla historian kulkuun, omien kansojensa kohtaloihin ja välillisesti koko ihmiskunnan tulevaisuuteen.

Kuolemakaan ei pelota niitä, joiden luottamus on Herrassa. He voivat sanoa Paavalin tavoin: ”Elämä on minulle Kristus ja kuolema on minulle voitto”. Kuoleman pelosta vapautuminen on suurempi asia, kuin moni edes osaa ajatella.

Useimpia ihmisiä kuoleman pelko seuraa kuin pitkä varjo läpi koko heidän elämänsä. Uskova saa olla siitä vapaa. Kun ei tarvitse pelätä kuolemaa, ei tarvitse pelätä elämääkään, vaan sen voi ottaa vastaan sellaisena, kuin se tulee.

Tällä en tarkoita kohtalonsa hyväksymistä ilman, että yrittäisi tehdä mitään oman hyvinvointinsa eteen, vaan sen hyväksymistä, että elämässä on myötä ja vastamäkiä teit minkälaisia valintoja tahansa. Tuskin kukaan selviää ilman vastoinkäymisiä. Ero on vain siinä, miten asioihin suhtaudutaan. Herran avulla koko maisema avautuu elinikäisen oppimisen ja toivon näkökulmasta, jolloin vaikeudetkin näyttäytyvät siunauksina.

 

Hyvä lukija, jos koit, että tämä kirjan luku puhutteli  tai auttoi sinua jollakin tavalla, niin kerrrothan siitä kommentissa! Jos koit siitä olevan apua itsellesi, niin jaathan sivuston linkkiä myös muille, jotta kirja olisi avuksi mahdollisimman monelle.

http://beta.blogaaja.fi