Raamattu on rehellinen kuvaus siitä mitä on elää uskovana. Se ei anna liian ruusuista kuvaa siitä, eikä herättele vääränlaisia odotuksia. Se ei salaa Jumalaan uskovien epäonnistumisia tai heidän kokemiaan vaikeuksia. Se ei peittele heidän kokemiaan vainojakaan, mutta samalla se kertoo, miten Herran Henki vahvisti heitä, antoi rohkeutta ja teki heidät lujiksi kestämään niitä. Jokaisen kokemukset ovat tietysti uniikkeja, mutta voimme silti rohkaistua ja saada toivoa heidän kokemuksistaan.
Raamatun henkilöistä Paavalin kokemukset olivat varmaankin sieltä rankimmasta päästä. Suurin osa meistä ei joudu koskaan kokemaan samanlaisia vaikeuksia, mutta hänen kokemansa Jumalan apu rohkaisee meitäkin. Hän ei päässyt helpolla, sillä hän oli pioneeri, tienraivaaja, joka otti pahimmat iskut vastaan. Mutta hän kesti ne, koska Herra oli voimallisesti hänen kanssaan.
Kaikista voimakkaimpana Paavali koki Herran läsnäolon juuri silloin, kun häntä vainottiin. Hänen ja lukemattomien muiden marttyyrien kokemukset todistavat sen miten Raamatun lupaus siitä on totta, että kirkkauden Henki lepää aivan erityisesti vainottujen yllä, (1 Piet.4:14).
Paavali ei surkutellut kohtaloaan, vaan sanoi käsittämättömän tuntuiset sanat: ”Sen tähden minä olen mielistynyt heikkouteen, pahoinpitelyihin, hätään, vainoihin, ahdistuksiin” (2 Kor.12:9,10)
Mutta kuinka ihmeessä hän saattoi sanoa noin kaiken sen jälkeen mitä hän oli kokenut? Kirjeessään hän luettelee hengästyttävän pitkän listan kokemistaan vainoista ja vaikeuksista (2 Kor.11:23-28). Voimme vain ihmetellä miten hän selvisi kaikesta ja miten hän saattoi vielä sanoa olevansa mielistynyt kokemaansa. Hän kuvasi kuinka hän oli virunut useita kertoja vankilassa, häntä oli ruoskittu ja kivitetty puolikuolleeksi, hän oli ajelehtinut haaksirikon jäljiltä vuorokauden meressä, kärsinyt nälkää ja janoa.
Kaikesta tästä huolimatta Paavali sanoi mielistyneensä siihen, mitä oli kokenut, eikä hän ole ainoa. Kautta aikojen kristityt ovat kokeneet yliluonnollista Jumalan apua ja läsnäoloa ollessaan vainoissa. He ovat kokeneet, kuinka Herran voima on tullut heidän elämässään sitä suuremmaksi, mitä suuremmiksi ovat tulleet koettelemukset.
Meidänkään ei pidä olla huolissamme tulevista päivistä, sillä Mooseksen kirjassa Herra sanoo: ”Niin kuin sinun päiväsi, niin olkoon voimasikin oleva” (5 Mooos.33: 25) . Sitten hän sanoo: ”Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kannattavat iankaikkiset käsivarret” (5 Mooos.33: 27).
Hyvä lukija, jos koit, että tämä kirjan luku puhutteli tai auttoi sinua jollakin tavalla, niin kerrrothan siitä kommentissa! Jos koit siitä olevan apua itsellesi, niin jaathan sivuston linkkiä myös muille, jotta kirja olisi avuksi mahdollisimman monelle.
Vastaa