Yön pimeimmät hetket olivat käsillä, kun Jeesus sanoi yllättäen seuraajilleen: ”Tänä yönä te kaikki loukkaannutte minuun; sillä kirjoitettu on: ’Minä lyön paimenta, ja lauman lampaat hajotetaan’ (Matt.26:31). Tuona samana yönä he olivat joutumassa elämänsä suurimpaan koettelemukseen ja jos he siitä selviäisivät, he selviäisivät mistä tahansa. Vuosia jatkunut yhdessäolon aika oli päättymässä ja nyt he joutuisivat selviämään ilman hänen läsnäoloaan sellaisesta Saatanan seulonnasta, mitä he tuskin olivat edes kuvitelleet kokevansa.
Pian tuota hetkeä seurasi Jeesuksen kuolema ristillä ja kansan kääntyminen hänen seuraajiaan vastaan. Ne olivat sellainen järkytys, mistä he eivät meinanneet selvitä. He eivät voineet millään ymmärtää, miksi niin kävi, vaikka tulevaisuus näytti vielä hetki sitten valoisalta. Vain vähän ennen sitä he olivat miettineet, millaisen paikan kukin heistä saisivat tulevassa Messiaan valtakunnassa. He olivat kuvitelleet Jeesuksen perustavan maanpäällisen valtakunnan ja tekevän heistä yhdessä hänen kanssaan sen hallitsijoita.