Eräänä päivänä Jeesus nousi vuorelle ja kokosi lähimmät seuraajansa ympärilleen ja hän alkoi opettaa heitä. Hän piti heille yhden kuuluisimmista puheistaan, joka tunnetaan nimellä ”vuorisaarna”. Paikalla oli paljon muitakin ihmisiä, mutta tämän puheensa hän kohdisti erityisesti lähimmille seuraajilleen.
Yksi hänen puheensa teemoista oli rukous. Puhuessaan rukouksesta hän painotti nöyrää asennetta. Nöyrä asenne rukouksessa on tärkeä siksi, koska rukous on vuorovaikutusta Jumalan kanssa. Se ei ole vain puhetta Jumalalle, vaan siihen kuuluu Jumalan äänen kuunteleminen ja alistuminen siihen, miten hän haluaa ohjata rukousta.